Sacherkakku




Tein toistamiseen Sacherkakkua joten reseptille ei enään ole tarvetta. Tällä kertaa tyrnit jäivät kuitenkin pois ja tulos oli hyvin perinteinen. Tein kuitenkin elämäni ensimmäistä kertaa kakunkoristeita käsin. Päädyin marsipaaniin sokerimassan sijaan sillä se on maultaan minulle itselleni ainakin mieluisampi. Miinuksena oli hidas kuivuminen. Tulos oli kuitenkin herkullinen ja silmää miellyttävä.

Koristeiden teosta ei ole varmaan tarvetta kertoa enempää, Kinuskikissa on jo sanonut kaiken. En pitänyt muoteilla leikkimisestä eikä minulla ollut foliota käytössä. Tein siis ruusut käsin sen koommin mittailematta, yhden terälehden kerrallaan. Tomusokeri oli mitä loistavin apu tarttumisen estoon, vedestä taas kannattaa pysyä kaukana jos haluaa että mokomat ikinä kuivuvat. Folion sijaan olin nokkela ja kaadoin laajaan kulhoon ison kasan riisiä. Siinä ruusut pysyivät pystyssä ja kuivuivat hievahtamatta, ainut inhottava puoli oli riisin koputtelu irti uuden lehden lisäämiseksi. Folio ensi kerralla mutta tämäkin toimii! Loppuvaiheessa huomasin että riisin päälle kannattaa laittaa kerros kelmua niin säästää aikaa ja vaivaa riisinjyvien kaivelussa marsipaanista.

Kyseessä oli siis äitini syntymäpäivät. Edellisiltana olin iltavuorossa töissä joten leipominen ajoittui synttäriaamuun. Siinä säheltäessäni onnistuin halkaisemaan kakun kolmeen osaan. Leivontasessio sai dramaattisen käänteen kun huomasin että kakkua ei voi enää korjata. Istuin lattialla, itkin ja kävin pitkän keskustelun siitä miten minusta ei ole koskaan mihinkään ja miten en ikinä onnistu. Tästä toivuttuani ryhdyin tuumasta toimeen ja tein uuden pohjan joka onnistui ongelmitta. Asiaa auttoi kanssaeläjä joka suuntasi abc:lle hakemaan puuttuvan desin jauhoja ja hieman lisää suklaata. Tietenkin oli helatorstai ja kaikki lähellä olevat kaupat olivat kiinni. Ylistin hänet tietenkin maasta taivaaseen ja kruunasin parhaaksi poikaystäväksi ikinä! Leivontadraama on yksi pahin draaman laji, onneksi siihen on kotona jo totuttu ja tilanne päättyy yleensä iloisesti.

Tällä hetkelle olen onnistunut jäämään kuumeiseen ja hyvin räkäiseen flunnssaan. Kaikki sekopäiset kirjoitusvirheet menevät siis hikoilun ja käsien tärinän piikkiin. Keskiviikkona olisi viimeinen tentti, patofysiologiaa. Lukeminen on tähän mennessä onnistunut asteikolla 1-10 noin ykkösen tasolla, en siis ole aloittanut... Tässä on kuitenkin vielä kaksi päivää aikaa!

Synttäreille leivoin myös toisen kakun josta heti perään toisessa postauksessa! Sunnuntaina on tulossa omat kemut johihin pitäisi myöskin keksiä tarjoilut sukulaisille. Vinkit otetaan vastaan!

1 kommentti

  1. Kaunis päätös leivontadraamalle! :D Musta ei ikinä olis tommoseen pikkuväkertämiseen, hienot on ruusut!

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kommentista!

Back to Top