Koiravieras


Kävin äitini kanssa lauantaikävelyllä, ja mukaan tuli Tico koira. Naos on nähnyt Ticon muutaman kerran aikaisemmin pentuna. Hän meni tuolloin röyhkeästi viemään metrin mittaisen luun Ticon nenän edestä, nyt rohkeus ei ole ainakaan kadonnut. Olen melko varma että Naoksen päällimmäinen suunnitelma oli tuhota koira. Hän seurasi Ticoa karvat pystyssä, ei kovinkaan ujosti. Lähietäisyyteen päästyään sylki ja sihisi minkä ehti. Pidimme elukat erillään niin että vahinkoa ei pääse sattumaan mutta kisun eleistä päätellen, hän ei varoituksia olisi antanut. Vega istui kissaimaiseen tapaan pöydällä, karvat pystyssä ja seurasi Ticon jokaista elettä. Niin kuin kunnon kissan kuuluu, Vegalla ei ollut aikomustakaan laskeutua pöydältä kunnes vaara oli ohi.

Tico on tottunut kissoihin ja tulee äitini kissan kanssa oikein hyvin toimeen. Rakas Neti kisumme nukkui hiljattain pois ja Minni onkin siis jäänyt yksin. Minni pärjää kuitenkin hienosti pientä ikävää lukuunottamatta. Yritämme muistaa että kissa elää päivässä ja häntä ei pidä sääliä, vaikka menettikin serkkutyttönsä. 16 vuotta on pitkä aika asua rakkaan lemmikin kanssa ja ikävä on tietenkin kova. Neti eli kuitenkin hienon elämän ja oli kaikille kovin rakas. Minni näyttää kuitenkin jopa pitävän Ticon vierailuista silloin tällöin ja on iloisella ja seurallisella päällä.

Naos oli turkki pörheänä kuitenkin niin huvittavan näköinen, että se oli pakko taltioida kameraan. Vegan olemus oli samanlainn mutta koska taustalla on hieman turhan sotkuinen keittiö, kuvat eivät ole julkaisukelpoisia.

2 kommenttia

Kaunis kiitos kommentista!

Back to Top