Vauvasta asti vegaani - Syökö lapseni lihaa?


Ehkä on aika avata aihetta jota minulta kysytään ehdottomasti eniten. Syökö sun lapsi lihaa tai muita eläinkunnan tuotteita? Omasta mielestäni vastaus on itsestään selvä, mutta näin ei ole kaikille. Tiedän myös kasvissyöjiä jotka ovat opetelleet tekemään lapsille liharuokaa, vaikka tämä onkin omasta mielestäni outoa, valintoja on monia ja jokainen vanhempi pyrkii aina toimimaan lapsensa parhaaksi. 

Poikani on nyt 1-vuotias ja ei ole koskaan syönyt lihaa, maitotuotteita eikä kananmunaa. Muutamaa kissanruokanappulaa lukuunottamatta hän on siis viettänyt elämänsä ensimmäisen vuoden vegaanina. Emme mieheni kanssa ole nähneet tätä mitenkään erityisenä valintana, vaan täysin luonnollisena asiana. Tiedostan, että monen mielestä vegaaniruoka voi kuulostaa varsinkin lapsen kohdalla hurjalta. Varmaan vähintään yhtä hurjalta kuin pohtiminen, missä muodossa pikkuvauvalle maistuisi possu parhaiten. Näin minun näkökulmastani siis. 

Ensimmäinen huolenaihe on usein tarvittavien ravintoaineiden saanti. Ainakin se proteiini? Ja sitten se kalsium… ja b12. Tämän ei ole tarkoitus olla ravitsemusluento, joten en lähde nyt erittelemään eri ruokia ja ravintoaineiden lähteitä. Vegaaniruokavaliossa tärkeää on monipuolisuus, mutta tämä vaatimus ei erota sitä sekaruoakavaliosta. Olen seurannut melko aktiivisesti keskusteluja lasten ruokailun ympärillä suurissa facebook ryhmissä. Olen monta kertaa törmännyt seuraavanlaiseen keskusteluun. 

Äiti-x: Mitä voisin tarjota lapselle proteiinin lähteeksi kun sille ei maistu liha millään ja olen yrittänyt kaikin keinoin saada menemään?
Äiti-y: No miten olisi tofu, linssit, pavut, quinoa osana ruokavaliota?
Äiti-x: Joo noi ei kyllä kuulu meidän ruokavarastoihin. Entä jos mä vaan valmistan sen possun pötköiksi enkä suikaleiksi hmm…

Ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan, kun paasataan vegaaniruokavalion monipuolisuuden tärkeydestä (jota tietenkin kannatan) mutta oletetaan sekaruokavalion olevan sellainen automaattisesti. Sekaruokavalio, johon ei kuitenkaan välttämättä kuulu lähes ollenkaan kasvisperäisiä proteiininlähteitä. 

No entä jos se haluaa sitten isompana syödä lihaa? Toinen lempi kysymys heti sen proteiinin jälkeen. Jos lapseni haluaa isompana syödä lihaa, hän luultavasti tulee niin tekemään. Mutta jos katsotaan sitä sitten? En osaa monessa muussakaan asiassa ennustaa tekemisiäni ja reaktiotani 7-20v päähän, joten tämä ei ole niistä poikkeus. Niin kauan kuin itse olen asiasta päättämässä, tehdään niin kuin parhaaksi näen. 

Tällä hetkellä epäveganisten tuotteiden välttäminen on helppoa. Omalle lähiperheelle asia on aika itsestään selvä. Siinä missä totean sokeriherkkujen olevan sopimattomia, myös maitorahkat ja nakit menevät samaan lokeroon. Oletankin, että enemmän saa muistutella keksien ja karkkien kaappiin piilottamisesta kuin fetajuustopalasesta. En koe asiaa ongelmaksi itse, mutta samalla olen sen suhteen napakka. Ei on ei. Lapseni syö tällä hetkellä päivittäin kiviä ja hiekkaa pihalla, joten käsien ojentelu ja kovaääninen namnam! huuto ei ole tarpeeksi vakuttava merkki siitä että hän niitä ehdottomasti haluaa ja tarvitsee.  

Vegaaniruokaa pidetään rajuna valintana lapsen puolesta. Mutta itse näen myös liharuokavalion sellaisena. Kaikki päätökset joita vanhempi tekee lapsensa puolesta, ovat tavalla tai toisella valintoja. Toivon ettei kukaan kuvittele, että jääkaapissa odottava broileri on saanut kieriä iloisena hiekassa ja elää omassa pienessä laumassaan auringon paiseessa (okei paitsi ne omalla takapihalla kasvaneet tiput) tai että lehmät tuottavat maitoa aivan itsestään. Sitten tietenkin lihantalouden vaikutukset ympäristöön ja jatkuva näyttö erityisesti punaisen lihan vaikutuksesta terveyteen.  Minä valitsen, että opetan lapselleni, että voimme pärjätä ilman tiettyjä tuotteita ja voimme valita mihin rahamme laitamme. Koska meillä on mahdollisuus valita ja se on kaiken lisäksi todella helppoa, näin siis teemme. Tässä ei ole tarkoitus millään tavalla jeesustella, vaan perustella omia ajatuksiani asiasta. Jokaisen arvot ja asenteet heijastuvat toimintaan. Näin toimitaan meillä. 

Neuvolassa olen valinnastamme maininnut, ravitsemusterapeutille meitä ei passitettu. Olisin voinut siellä ihan hyvin käydä, mutta en välttämättä kokenut tarvetta. Koska neuvolantäti on luultavasti käynyt vastaavan kurssin ravitsemuksesta kuin meidän koulutuksessa oli, meillä vallitsee ilmeisesti yhteisymmärrys siitä, että kyseisellä tietomäärällä ei kovin pitkälle pötkitä. Vegaaniruoasta saa ihan itse ottaa selvää ja siispä neuvolassa ei ole myöskään kommentoitu asiaa vastaan. Hyvä näin. 

Syödään yhdessä - ravitsemussuositukset lapsiperheille sisältävät pienen osion vegaaniruokavaliosta ja siinä näytetään vihreää valoa. Sama vihreä valo tulee ravitsemusterapeuttien yhdistykseltä ja heiltä voi myös alle 2e hintaan tilata vegaaniruokavaliosta lehtisen. Nämä vinkkinä jokaiselle, joka saa neuvolassa tai muualla terveydenhuollossa ikävää asenteeseen perustuvaa ‘’ohjausta’’. Suosittelen tutustumaan myös Vegaaniliiton sivuihin. 

Kiinnostaisi kovasti onko muilla vastaavia kokemuksia tai ajatuksia aiheesta?


9 kommenttia

  1. Tuo on äärimmäisen hyvä pointti, että sekaruokavalio ei todellakaan ole automaattisesti monipuolinen (mutta harvapa menee lihansyöjää neuvomaan, että eikö sun pitäisi katsoa, että on tarpeeksi vihreääkin lautasella).

    En itse ole vegaani, mutta en ole hyvin satunnaisesti syötyä riistaa lukuun ottamatta syönyt punaista lihaa tai siipikarjaa kymmeneen vuoteen. Aina, kun joku kommentoi tuota ruokavalion monipuolisuutta, totean, etten ikinä lihaa syödessäni ajatellut samalla tavalla, mitä suuhuni laitan ja miten terveellistä ja monipuolista ruoka on, kuin nyt "kasvissyöjänä".

    Ja tuo "mitä jos lapsesi haluaa joskus syödä lihaa" -kysymys on kutakuinkin yhtä outo. Ihan sama kuin mun tai sun vanhemmilta olisi kysytty 25 vuotta sitten, että mitä jos lapsesi jossain vaiheessa päättää, ettei haluakaan syödä lihaa.

    Kiitos noista Syödään yhdessä -ravitsemussuosituksista! Kävin lukemassa ja sivistämässä itseäni. Ja kiitos muutenkin hyvästä blogista! Olen tätä nyt jo jonkin aikaa seuraillut ja ottanut talteen ja testaillut monia hyviä reseptejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :) Se on ihan totta, että vegaanit ja kasvissyöjät miettivät useasti paljon enemmän ruoan terveellisyyttä. Kaverin kanssa juuri puhuimme, miten tuntuu olevan todella yleistä, että lapselle annetaan lounaaksi/päivälliseksi perunaa/pastaa/riisiä ja sitten vaikka jauhelihaa. Siis pelkästään. Ehkä viereen kurkkuviipale, joka ei sekään loista ravintoarvoillaan. Sitä ei vaan tule ajatelleeksi että puuttuiskohan lautaselta värejä?

      Ja jep, mun multa kysyttiin jo raskausaikana että mites sit ku toi haluu syödä lihaa? Odotin ensimmäistä lasta ja mielessää oli paljon muuta kuin mitä lapseni syö 5v tai 20v päästä :D!

      Poista
  2. Nykyään on onneksi hyvin erilaisia vaihtoehtoja vegaaniruokavalioon, joten varmasti moni vegaani syö huomattavasti monipuolisemmin ja terveellisempi kuin moni sekaani tai lihansyöjä. Lisäksi lapsi varmaan tottuu vegaanina paremmin erilaisiin makuihinkin. Tuo B12-vitamiinin saanti jäi kyllä kiinnostamaan. Onko lapsille, jotain B12-vitamiinitippoja tms. vai miten lapsen kanssa tuo saadaan parhaiten toteutuettua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Siinä olet ihan oikeassa, että nykyään on niin paljon vaihtoehtoja että niitä ei ehdi edes kaikkia testaamaan.

      b12 vitamiinia on lisätty melkein kaikkiin kasvimaitotuotteisiin (ei luomuun). Eli jos arkikäytössä on esim. kaurmaito ja soijajogurtti, näissä molemmissa on lisättyä b12 vitamiinia. Lisäksi jo 1v lapselle voi antaa esim VEG1 nimisestä valmisteesta 1/4 palasen, jossa on kaikkia tärkeimpiä vitamiineja. B12 vitamiinia löytää apteekeista myös sellaisenaan ja sitä saa myös suihkeena.

      Terveysasemalla työskennellessäni vastaanotolle tuli päivittäin b12 injektioita. Nämä asiakkaat olivat useimmiten iäkkäämpiä ja jokainen omalla vastaanotollani käynyt oli noudattanut sekaruokavaliota. Tällä en tietenkään tarkoita, että näin olisi kaikkien kohdalla, mutta mielestäni mielenkiintoinen seikka.

      Poista
  3. Olipas mielenkiintoinen postaus! Näin vegaanina tämä oli kyllä kattava vastaus siihen mitä saan aina kuunnella tutuilta "tulevaisuutta ajatellen" :D kiitos tästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa, kiva että tykkäsit. Mua aina ottaa nuppiin noi ''mites sit tulevaisuudessa?'' kysymykset. Vanhemmuudessa on muutenkin niin paljon kaikkea uutta niin ei kai sitä osaa kaikeen vastauksia heti sanoa. Luontevaa olettaa että perhe jatkaa omien arvojen mukaan elämistä myös lapsen tullessa.

      Poista
  4. Heippa.
    Tämä on kyllä hyvä kirjoitus. Olen itse kasvissyöjä ja itse asiassa usein, vaikka se ei ajankohtaista olekkaan, minulta kysytään että mites sitten kun saat lapsia, syökö ne lihaa?
    Tähän asti olen sanonut että kyllä kai. Tämän jälkeen voin sanoa että ei kai. En tullut ajatelleeksi että itsehän sitä syö terveellisesti koska joutuu oikeasti kiinnittämään huomiota siihen mitä syö. Miksi siis paistaa se kana suikale lapselle?
    Kestihän siinä hetki että oppi miten monipuolinen ruokavalio voi olla myös minulla. Ja tällä hetkellä voin sanoa että kehoni voi mainiosti.
    Mietinkin nyt miksi vastaukseni on aina ollut kyllä.
    Kiitos hyvästä kirjoituksesta!

    // Roosa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, hei ihanaa että ajattelet noin. Vaikka vastausta ei tarvitse vielä tietää, niin hyvin voi ajatella että no lapsi syö sitä mitä kotona syödään. Jos se on kasvisruokaa niin sitä sitten on tarjolla kaikille. Meidän perheen lihakokkaukset olisi varmaan ihan kauheita muutenkin kun miehen kanssa kumpikaan ei suostuisi maistamaan edes niitä :D! Lapsen kanssa aloitetaan vielä niin pikkuhiljaa että monipuolinen ruokavalio on helppo muodostaa. Alussa kun ei tarvitse murehtia kuin parista suupalasta ja miettiä että olisiko se tänään banaani tai avocado vuorossa maistaa. Sitä ehtii opettelemaan monipuolisen ruoan tarjoamisen lapselle ihan yhtä ajan kanssa.

      Poista
  5. Tämä oli hyvä ja tarpeellinen kirjoitus. Itse vegaanina neuvolantätinä luin kirjoituksen hieman eri näkökulmasta. Valitettavasti suurin osa oman ammattikuntani edustajista puhuu vain lihanormin puolesta, eikä edes vaivaudu ottamaan muusta selvää. Samoin myös lääkärikunnassa.
    Meillä neuvolan työntekijöillä on kuitenkin suuri vaikutus perheiden ruokavalintoihin ja pidän erittäin tärkeänä, että lapselle opetetaan heti vauvasta sellainen ruokavalio, josta hän hyötyy itse, mutta myös ympäristö- ja eettinen näkökulma toteutuisi. Jos tarkkoja ollaan niin, Evirankin ruokasuosituksessa mainitaan, että tänä päivänä pitäisi huomioida myös ravinnon ekologinen puoli, mutta kuinka moni terveydenhuollon henkilöstöstä näin tekee suositellessaan lihaa ja maitoa?
    Mielestäni olisi hyvä jos voisimme tehdä yhteistyötä esim. Vegaaniliiton kanssa ja sieltä kävisi ravitsemusterapeutti pitämässä asiallista koulutusta raskaana olevien ja lasten vegaaniruokavaliosta, jotta neuvolantätienkin ajatuksia ja tietoja voisi hieman päivittää.

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kommentista!

Back to Top